Sammalkissa

Meillä oli sammaleen poistaja käytössä viime kesänä (vai oliko se edellisenä kesänä) ja pihasta myöhittiin sammaleet pois. Sammalta tuli peräkärryllinen. Äitin sanoi, että tuostahan voisi tehdä kanaverkon kanssa jotain veistosta. Väänsin kanaverkosta viime syksynä kissan ja täytin sen sammaleella. Se jäi hiukan kesken tuolloin. Siitä jäi uupumaan toinen takatassu. Ehkä loppui innostus tai aika. En tarkkaan muista.

Se makasi meidän takaterassilla talven ja kesän. Näytti siltä, että lähtee roskiin. Kunnes sain ahaa elämyksen Pikku-ketun puuhamaa blogista. Siellä oli ohjeet sammalpallo puuhun, joka on todella kaunis. En haluua apinoida samanlaista joten mikä, ettei minun "kukkapurkissa" on kissa ja seuranaan aurinkokennolyhty, vaalea calluna ja hopeavillakko. Kaverini kävi teellä ja tokaisi ompas kiva kissa mistä olet ostanut ? Hymyilin ja kerroin itse tehneeni. Eipä sillä kissalla ole vielä neljättä jalkaa vaan keppi toimittaa puuttuvan jalan virkaa.

Pojan kanssa sitten vielä koristeltiin kissa. Viikset tehtiin havunneuloista, silmät aronian marjoista ja kivestä nenä. Voi sitä pojan riemua, kun hän pääsi osalliseksi kissan tekemiseen. Muistaa aina päivittäin käydä tervehtimässä kissaa, joka on oven pielessä. Nau nau kuuluu ja välillä se saa pusun kuonolle tai pienen halauksen.