Musta tähti

Lainasin tuossa alku syksyllä Pirjo Väisäsen Olkityöt kirjan. Sen laina aika oli kaksi viikkoa, joten piti nopeasti lukea ja palauttaa. Musta viisi sakarainen pillitähti kuitenkin piti toteuttaa kirjan ohjeilla. Tehtiin yhdessä avopuolison kanssa. Se on riippunut ja roikkunut keittiössä jo syyskuusta lähtien. Tarkoitus oli hommata oikeita olkia ja tehdä vastaavanlaisia joululahjoiksi. Sain jopa hommattua oljet, mutta se inspiraatio tekemiseen on ollut vielä kadoksissa. Olen nyt yrittänyt kovasti herätellä joulumieltä ja asetella joulujuttuja pikku hiljaa kotiin.

Mukavaa viikonloppua !!

Po po porkkana

Perunan jälkeen innostuin virkkaamaan oranssin porkkanan. Hänkin hymyilee yhtä iloisesti kun kaverinsa herra Peruna. Tämä on toinen amigurumi, jonka virkkasin poikani leikkeihin. Annettuni pojalle porkkanan, hän nauroi ja iloitsi  tästäkin hymy naamasta.

Hetkellinen ahneus

Olin ystäväni ja lastemme kanssa leikkipuistoreissulla keskustassa. Käytiin kerrankin kahvittelemassa. Siinä sitten sanoin kaverilleni, että käydäänkö Tiimarissa katsomassa mitä alennuksia siellä on. No me mentiin. Lastenjuhla ja kertakäyttö jutut miinus yhdeksänkymmentä prosenttia. Hetkellinen ahneus iski. Totta kai sitä pitää ostaa kun halvalla saa. Voi nää on kivoja, otan näitä näitä.. Noin kolmenkymmenen viiden euron edestä tavaraa. No lopullinen hinta oli sitten kolme ja puoli euroa. Mua nauratti moinen homma. Lopulta tullaan kotia ja katson kassiin mitä mä oikein ostin.. No vähän sitä sun tätä. olis varmaan voinut ostaa yhtenäisesti jotain tiettyä sarjaa. Ja seuraaviin kutsuihin on vuosi aikaa, mihin mä nää taltioin ja mikä onkaan sitten in. Mä olen hölmö. Käykö teille koskaan näin ?? 

Herra peruna

Yhtenä päivänä selailin Novitan vanhaa lehteä (kesä 2012) ja siellä törmäsin virkattuun perunaan ja muihin vihanneksiin. Pottu on virkattu pojalle leikkeihin. Tämä on oikeastaan ensimmäinen amigurumi, jonka tein. (en tiiä voiko tuota minun hämähäkki viritelmää kutsua amigurumiksi) Yllätyin kuinka nopeasti se syntyi, vaikka ensin epäilin etten jaksa seurata ohjetta tarkkaan. Herra perunan tein yhdellä tunnin kestävällä automatkalla. Silmät ja suun tein sitten seuraavana iltana mustalla langalla. Voi sitä pojan riemua kun näki perunalla suun ja silmät. (pikku perunaa, pikku perunaa)

Virkatut kurpitsat

Pojan kaksi vuotisjuhlat menivät alku kuusta. Juhlittiin pienellä porukalla. Juhlat osuvat sopivasti "halloweenjuhlien" aikaan. Ei meillä niitä ole tapana juhlia. Synttäri juhlat olivat kuitenkin mukavat ja poika sai kivoja lahjoja, leluja sekä vaatteita sopivasti. Uusilla leluilla ollaankin nyt leikitty sadepäivinä kovasti.

Paljon on näkynyt lasten juhlissa viirinauhoja kankaasta, paperista ja jopa serveteistä, sekä muita koristuksia. Itseä ei viirien tekeminen oikeen kiinostanut, halusin tehdä jotain muuta ja erilaista. Minä virkkasin kurpitsoita, sekä yhden hämähäkin. Kurpitsat virkkasin oransilla seitsemän veljeksen langalla. Kovetin ne erikeepperi vedellä. Silmät ja suut leikkasin mustasta huovasta ja liimasin erikeeepperillä. Hämähäkin virkkasin mustalla villalangalla tehden kaksi erikokoista palleroa. Ne täytin sitten vanulla ja ompelin yhteen. Jalat taivuttelin piipunrassista ja ompelin kiinni. Kurpitsat ja hämähäkin kiinnitin sitten keittiön oviaukkoon mustalla langalla virkattuun nauhaan.

Tää marraskuu on ollut aika vaikeeta aikaa surujen keskellä. Mutta se vaan on elettävä päivä kerrallaan ja muisteltava, niitä hyviä muistoja.  Koitan nyt päivittää blogia pienen taukoilun jälkeen enemmän ja kertoa puuhasteluistani. Karkkilakkoilusta kerrottakoon sen verran, että kaksi kuukautta on täynnä. Eikä todellakaan tee mieli. Jatkan vielä ainakin itsenäisyyspäivään asti niin kuin itselleni lupasin.. Mutta ei se lakko ole painoa pudottanut. (leikkeillyt ja liikkunut vähemmä)